One step closer

"Onneksi olkoon, olet päässyt valiojoukkoon, joka on valittu opiskelemaan opistoomme salibandynpelaajille suunnatulle liikunnanohjauksen peruskurssille 9.1-29.5.2011. Kurssi alkaa maanantaina 9.1 klo 10.00"

En muista milloin olisin viimeksi itkenyt ilosta.

Jännittääkö? 

Ehkä hieman.. tuntuu oudolta lähteä, mutta oikeasti haluan sitä kovasti. Kurssin alkuun siis kaksi kuukautta, ja aion käyttää kaiken ajan harjoitteluun sekä kavereihin, tietenkin opiskelun ohella. Pänttäyksen alla liikuntalääketieteen kirja, joka ollut ilmeisesti useampana vuotena pääsykoekirjana Jyväskylän liikunnalle. Totesin, että parempi aloittaa ahertaminen jo nyt, ettei käy niinkuin ylioppilaskirjoitusten kanssa..

Hain koulutukseen muutama viikko sitten, enkä todellakaan odottanut vastausta näin nopeasti. Aivan mahtava fiilis tuli kun tajusi päässeensä sisään. Kirjettä pidemmälle lukiessa innostus on vain kasvanut. Oppiaineluettelo näyttää loistavalta. Opintoihin kuuluu I-tason salibandyvalmentajakurssien lisäksi mm anatomiaa, opetusoppia, suullista esiintymistä sekä lähes kaikkia mahdollisia urheilumuotoja aina liikuntaleikeistä kuntovalmennukseen. Osa lajeista kyllä hieman kauhistuttaa, esimerkiksi tanssi ja rytmiikka ei ole niitä vahvimpia osaamisiani. Toisaalta hienoa päästä opettelemaan myös asioita joissa on aivan surkea. Ehkä sitä voisi jopa joskus oppia..

Kirjeessä myös kehotettiin aloittamaan _monipuolinen_  liikunta viimeistään nyt, perusteellinen venyttely päivittäin mainittiin myös. Ei varmasti tuota ongelmaa…

Yksi askel lähempänä unelmaa. 

Toisaalta pääsen nyt tekemään sitä, mitä todella haluan.

Toisaalta taas tuntuu ikävältä jättää kaverit ja joukkue.. Viikonloput tulee olemaan jatkossakin salibandyntäytteiset, kun opistolta palataan suoraan treeneihin ja neljän sarjan pelit jatkuvat kevääseen. Eli kokonaan en joukkuettani jätä, ja treenaaminen jatkuu entistä kovempana.

Hauskaa on myös päästä lisäämään tietämystä kattavasti kaikkien urheilulajien osalta. Paremmin tuskin voisin kevättä kuluttaa, tai ainakaan yhtään mieluisempaa tapaa en keksi. 

( kuvat: www.eerikkila.fi )