Vammajalkana urheiluopistolla

Onse niin mahtavanhienoa olla koululla kattomassa kun muut treenaa ja tekee ties mitä kivoja juttuja. Tosiaan itsehän mokasin ja onnistuin liukastumaan kotipihassa. Nilkka ympäri, poks. Eipä sitte täytynykkään lähteä pelaamaan, ei, en ois jaksanukkaan.


Onneksi ei ole sentään ensimmäinen kerta kun menee. Oikea jalka mennyt nyt kaiketi kolmannen kerran. Hieman nauratti kun tajus, että kolme vuotta putkeen sama nilkka mennyt about samaan aikaan vuodesta. Ensin vanhojenjatkoilla ja vuosi sitten baaritapaturmassa...       


Monissa tilastoissa salibandy luokitellaan yhdeksi vaarallisimmista lajeista (loukkaantumismäärien mukaisesti). Nilkan nyrjähdys onkin yksi yleisimmistä vammoista. Okei joo, salibandynpelaajana mulla on yhteensä nilkat taittuneet sen kymmenisen kertaa, mutta tarkemmin ajateltuna lajia ei voi syyttää. Enemmän nimenomaan kaikkia "mokailuja" tai sitten itse pelitilanteessa "huonolla askeleella" aiheutettuja nyrjähdyksiä. Joten, ei syytetä lajia. Syytetään mielummin sulkapallon hyppyä.


Keskimäärin nilkan ympärimeno aiheuttanut 3-5viikon urheilutauon. Tällä kertaa ajattelin että viiden päivän lepo riittää aivan täysin hyvin. Päivä loukkaantumisesta ja askelaskelhyppy-tanssi onnistui jo melkein kivasti. Myöskin siljalinetanssahtelut pystyi päälle vetää. Ei, en suostu täydelliseen katsojan osaan vaikka menetettiinkin meidän loiskuningas. Lauantaina naisten matsit, tahtoo.


Ainiin, viikonloppuna (pe-la) meillä oli uimaopettajakurssin ensimmäinen osa. Hirweesti tuli opittua asioita vaikka perjantai-ilta olikin hieman tuskainen, viimeisen luennon päättyessä vasta niin helevetin myöhään. Kävimme Forssan viihdeuimalassa harjoittelemassa pelleilyä, käännöksiä ja hyppyjä. Kuvasimme myöskin vedenalaiskameralla omat uimatyylimme, jota sitten illalla pääsimme analysoimaan. Harmi vain ettei kaikki tainnut tajuta LIUKUA, vaikka sitähän meille ei toki paljoa olla hoettu. Hauska perjantai-illan komediaelokuvahetki isolta screeniltä. 


Kaikkien iloksi heti maanantaina pääsimme kahdelle mielenkiintoiselle luennolle. Harmi vaan, ettei kukaan taida muistaa mitä tunnit käsitteli? Hyppyjä? Hiihtoa? Albiinoja? eikunjoo, alppihiihtoa! Kauhea monistenippu kyllä saatiin, mutta opetus meni täysin ohi (saipahan aikaa lukea huomisiin kokeisiin..) Enään alle kolme viikkoa ja tämä tyhmäryhmä suuntaa Jämsään Himokselle! Bilepaketti ja armotonta OPISKELUA koko viikonloppu. Kyllä, matkalle mukaan lähtee hauskin ja rennoin opettajamme, jea......




Tälläviikolla pitäisi nuo kouluhaut tehdä. Viikonloppuna tutkailin hieman lisää, ja päätin vierumäen ja liikuntatieteellisen lisäksi hakea ehkä lukemaan biologiaa, varasuunnitelma. Tuskin lukion bilsanoppimäärän kertaamisesta ainakaan haittaa on. Eipä tässä keväällä muutakaan tekemistä toki ole. Lisää tekosyitä syrjäytymiseen opistolla. Ja, nimenomaan opistolla. Ei olla hetkeen päästy takaisin kummitustalo hirsihoviin. Kauhutalo on kuitenkin kaikilla lähempänä sydäntä, ei telkkareita ja huonosti toimiva netti, eli saletisti enemmän sosiaalista kanssakäymistä.


Tätä päivää kummasti piristi kyllä kun kävin meijän jefutähden kanssa heittelemässä nurmikentällä. Kiitokset eräälle kaverille, joka parisenkesää sitten opetti mut heittämään täydellisesti. Jännä laji, siisti, magee. Lajinvaihdos? 


ehkä.












Seuraavat kymmenen kuvaa edustavat ryhmämme jäseniä. Edelleen sitä mieltä, että ehkä maailman randomein porukka isketty asumaan toistensa kanssa pieniin kämppiin. Silti, edelleen läppä lentää (ja vittuilun määrä vain kasvaa).